Käytössä ”Antwerpenin piirityskone”. Koneeseen sijoitetaan räjähdyspanos, joka tukitaan kivillä ja muurilastilla. Räjäyttäjä on todennäköisesti aikatulilanka. Kone pudotetaan virran tai tuulen vietäväksi, jolloin se kulkee kohti tuhottavaa alusta.

Amerikkalainen Robert Fulton kehittää ensimmäisen kosketusmiinan. Fulton nimeää laitteensa torpedoksi sähkörauskujen mukaan, joiden tieteellinen nimi on torpedinidae.

Englanti varustaa miinaretkikunnan Ranskan laivastoa vastaan.

Merelle ilmestyvät ensimmäiset maayhdys- eli linnoitusmiinat. Ne mahdollistavat omien laivojen turvallisen kulun miinakenttien läpi. Maayhdysmiinat ovat käytössä Saksan-Tanskan sodassa 1864.

Krimin sota tuo englantilais-ranskalaisen laivasto-osaston Suomenlahdelle. Venäjä laskee miinoitteita Tallinnan, Kronstadtin ja Suomenlinnan edustalle. Sodassa käytetään Moritz Jacobin ja Immanuel Nobelin Venäjällä kehittämiä miinoja.

Japanin sodassa Port Arthurin sataman suu sekä eräät kaupunkeihin johtavat väylät miinoitetaan, miinoja käyttävät sekä japanilaiset että venäläiset.

Venäläiset laskevat 2200 miinaa Porkkalan ja Naissaaren väliin. Miinasulku tukee rannikkolinnakkeiden puolustustehtävää.

Itämeressä on yhteensä lähes 40 000 venäläisten ja saksalaisten laskemaa miinaa.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen lähivesille lasketaan noin 40 000 miinaa.  Helsinki on yksi Venäjän laivaston päätukikohdista. Huhtikuussa 1918 venäläiset poistuvat Helsingistä jättäen jälkeensä erilaisia aluksia sekä käyttämättömiä miinoja.

Maamme ensimmäinen miinoituskomennuskunta sijoitetaan Laatokalle. Tehtävää johtaa insinöörikomentaja Johan Dillström.

Tästä voit lukea enemmän Johan Dillströmin urasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1105715?term=Dillstr%C3%B6m&term=Johan&term=Laatokan&page=20

Ensimmäiset miinanraivauksen uhrit (Hästö-Busö)

Vapaussodan päätyttyä saksalaiset ja suomalaiset aloittavat miinanraivauksen Suomen lähivesillä. Santahaminaan perustetaan Saksan merivoimien ylläpitämä koulutuskeskus, jossa suomalaisia koulutetaan miinanraivaukseen. Kalustona on venäläisten Helsinkiin hylkäämät A-luokan raivaajat. Suomen aluevedet saadaan raivattua vuoteen 1923 mennessä.

Toinen maailmansota syttyy

Suomen ja Neuvostoliiton välien kiristyessä laivasto laskee ensimmäiset puolustukselliset miinoitteet lokakuussa 1939. Maassamme on tuolloin noin 4 000 merimiinaa, joista vanhimmat ovat ensimmäisen maailmansodanajalta venäläisten jäljiltä maahamme jättämiä miinoja. 25.10. lasketaan Hangon lohkolla kaksi miinoitetta (48 miinaa) ja 27.10. Viipurin lohkolla sata miinaa. Suomella on käytettävissä noin 3000 miinaa, näistä 148 on laskettu lokakuussa ja 500 varataan Laatokalle. Ruotsista tilataan 200 miinaa.

Talvisodan aikana miinoja lasketaan noin 1900 kappaletta, joista Laatokalle lasketaan 264 miinaa. Esimerkiksi Ahvenanmeri miinoitetaan yhdessä ruotsalaisten kanssa, jotta Neuvostoliiton sukellusveneet eivät pääse tunkeutumaan Pohjanlahdelle.

Lue tästä Tiede ja Ase-lehdessä 45/1987 julkaistu Erik Wihtolin kirjoittama laaja artikkeli Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella 1941: https://journal.fi/ta/article/view/47692

Talvisota syttyy

Merivoimien komentaja saa valtuudet laskea miinoitteita aluevesiemme ulkopuolelle.

Saukko epäonnistuu miinanlaskussa Saarenpään vesillä jäätilanteen takia. Jymy ja Isku laskevat Suursaaren vesille 16 miinoitetta, Vesihiisi laskee 19 miinaa Paldiskin vesille ja Vetehinen 20 miinaa Jumindan vesille.

Neljä miestä kaatuu miinalaiva Kiviniemellä miinaonnettomuudessa.

Neuvostoliittolainen vartiovene uppoaa suomalaisten laskemaan miinaan Itäisellä Suomenlahdella.

Neuvostoliittolainen vartiovene uppoaa suomalaisten laskemaan miinaan Itäisellä Suomenlahdella.

Neuvostoliittolainen sukellusvene S-2 ajaa Märketin vesillä miinalaiva Louhen laskemaan miinoitteeseen ja uppoaa.

Saksalainen kauppalaiva Dietrich Hasseldieck ajaa Paldiskin edustalla sukellusvene Vesihiiden laskemaan miinoitteeseen ja uppoaa.

Neuvostoliittolaiset laskevat Turun edustalle laskuvarjomiinoja, joilla pyritään sulkemaan väylä ulos satamasta. Seuraavien viikkojen aikana laskuvarjomiinoja pudotetaan myös Porin ja Rauman edustalle.

Talvisota päättyy

Perustetaan MiK/HLo:n aseveljet ry (Miinakomppania/Helsingin lohko)

Tutustu Miinakomppaniaan tästä

Neuvostoliittolainen hävittäjä Gnevnyj ja risteilijä Maksim Gorki ajavat miinaan Apolda-sulussa. Aluksista Gnevnyj uppoaa, Maksim Gorgi menettää keulansa.

Jatkosota syttyy

Saksalaiset miinalaivat Tannenberg, Preussen ja Hansestadt ajavat Suomesta Saksaan palatessaan Öölannin vesillä miinaan ja uppoavat.

Ensimmäisiä kokonaan Suomessa kehitettyjä miinoja S/40 ja S/41 valmistetaan Janhuan miinapajalla Uudessakaupungissa.

Tästä voit lukea Jean Suomisen muistoja Janhuan miinapajasta.

Jatkosodan aikana merimiinalla on merkittävä rooli merisodankäynnissä Suomenlahdella ja Itämerellä. Esimerkiksi Suomen ja Saksan laivastot laskevat Suomenlahden poikki mittavat miinasulut estääkseen Neuvostoliiton laivaston pääsyn Itämerelle. Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto laskevat Suomenlahdelle yhteensä noin 60 000 miinaa, mikä tekee siitä yhden tiheimmin miinoitetuista merialueista toisen maailmansodan aikana.

Ensimmäiset magneettiset ja akustiset herätemiinat tulevat sotaa käyvien maiden käyttöön. Suomi hankkii Saksasta ensimmäisiä herätemiinoja.

Raivaaja R-58 ajaa Suursaaren luona miinaan ja uppoaa

Panssarilaiva Ilmarinen uppoaa paravaaniin tarttuneen miinan räjähtäessä. Alus uppoaa nopeasti ja vie mukanaan 271 merisotilasta.

Matkustajalaivasta miinalaivaksi muutettu saksalainen Königin Luise uppoaa ajettuaan miinaan Äransgrundin matalikon luona

Saksalainen sukellusvene UJ 117 uppoaa Hangon edustalla ajettuaan miinaan. Koko aluksen 30-henkinen miehistö menehtyy.

Raivaaja Kuha 1:llä sattuu miinaräjähdys ja kaksi merisotilasta kaatuu.

Yhteysalus Porkkala liikennöi Koiviston vesillä. Marraskuussa 1941 se ajaa miinaan ja uppoaa vieden koko 32 hengen miehistön mukanaan. Arkistotietojen mukaan osa vainajista jää mereen. Osa löytyy ja heidät haudataan kotiseutujen sankarihautoihin ja seitsemän mereen jääneen sekä viiden kotiseudulle haudatun kaatuneen nimi kaiverretaan Laivaston muistoristiin. Porkkala nostetaan seuraavana vuonna ja se palaa puolustusvoimien käyttöön. 

Saksalainen hinaaja Föhn on matkalla Hankoniemen ulkopuolella kohti länttä hinaten perässään hinaaja Passatia. Föhn ilmeisesti ajautuu raivaamattomalle alueelle, jossa se osuu miinaan ja uppoaa. Yhteysupseeri ja radisti kaatuvat.

Herätemiinojen raivausta kehitetään. Tanskasta hankitaan heräteraivaajat Ajonpää ja Kallanpää sekä magneettiraivauskalustoja.

Raivaajat SM-1 ja SM-2 ovat raivaamassa Viipurinlahdella Alvatinniemen vanhaa miinakenttää Vatnuorin linjalla. Raivaajien ollessa Alvatinniemen koillispuolella raivaajat SM 1 ja SM 2 nostavat yhdessä miinaa, kun se äkisti räjähti. Onnettomuus vaatii yhden matruusin hengen, lisäksi kolme miestä haavoittuu.

3. Raivaajalaivueen raivaajat raivaavat Alvatinniemen miinakenttää päivä päivältä. Miehillä on muistissaan muutaman päivän takainen räjähdysonnettomuus, jonka seurauksena yksi miehistä on kaatunut ja kolme haavoittunut, kaksi heistä vaikeasti.  Aamulla 11.6. tapahtuu jälleen räjähdysonnettomuus, jossa kaksi matruusia kaatuu, lisäksi yksi mies haavoittuu. Kohtalokkaaksi osoittautunut Alvatinniemen miinakenttä saadaan raivatuksi 14.6. Miinakentältä löytyy 25 miinaa, joista 16 räjähtää tai uppoaa, neljä otetaan talteen ja viisi raivataan räjäyttämällä. Kentältä löytyneistä 130:stä raivausesteestä enin osa hävitetään ja muutama puretaan.

Hankoniemellä raivaustehtävää suorittava RV-19 on kesäiltana seitsemän aikoihin raivaamassa Gåsörsbuktein miinakenttää. Kesken raivauksen kalustoon tarttuu miina, joka räjähtää surmaten välittömästi kaksi upseeria. Lisäksi kolme miestä haavoittuu, heistä yksi matruusi menehtyy vammoihinsa seuraavana päivänä sotasairaalassa. Räjähdyksen syynä on viallisesti toimiva kalusto ja räjähdystarttujien jääminen kiinni ankkuriköysiin.

Syyskuun 1942 viimeisenä päivänä 1. Raivaajalaivueen raivaaja Särki laskee Harmajan ulkopuolella raivauskalustoaan. Kesken kaluston laskemisen räjähdystarttujassa tapahtuu räjähdys ja yksi kersantti haavoittuu vaikeasti ja menehtyy vammoihinsa. Lisäksi onnettomuudessa haavoittuu lievästi kolme miestä. 

Turun laivastoasemalla Pansiossa on koulutustilaisuus aliupseereille. Tauon aikana muutama upseeri tutustuu oma-aloitteisesti esillä olevaan saksalaiseen raivausesteeseen. Syystä tai toisesta raivauseste, jossa on myös vajaan kilon suuruinen räjähdyspanos, on varustettu panoksella ja jätetty tauon ajaksi vartioimatta. Yksi upseereista ottaa raivausesteen syliinsä, mutta hänen otteensa irtoaa ja raivauseste räjähtää. Räjähdys surmaa neljä upseeria.

2. Meripioneerikomppaniaan kuulunut YM-58 on raivaamassa Lupin ulkopuolella, kun sen havaitaan painuvan pinnan alle perä edellä. Lähellä olleet alukset kiirehtivät pelastustöihin. Aluksella ollut sotamies on hetkeä aiemmin syystä tai toisesta riisunut pelastusvyönsä ja YM-veneen upottua hän uimataidottomana hukkuu. YM-58-veneen uppoaminen johtuu ilmeisesti hakuköyden vikaantumisesta – köysi vetää aluksen pinnan alle.

Neuvostoliittolaiset sukellusveneet aiheuttavat harmia Suomen ja Saksan merenkululle vuoden 1942 aikana. Tämän takia saksalaiset sulkevat koko Suomenlahden laskemalla sulun yli Viron Naissaaresta Suomen Porkkalaan asti. Sulkuun kuuluu monikerroksinen sukellusveneverkko sekä merimiinoja ja raivausesteitä. Sukellusveneverkon laskemiseen tarvitaan erityisiä verkonlaskualuksia, joiden kansilla verkkoestettä pystytään kokoamaan vaijeriverkon palasista.

Välirauhan solmimisen jälkeen Suomea ympäröivillä vesialueilla käynnistyy mittava miinanraivausoperaatio. Kahdeksan vuoden aikana suomalaiset raivaajayksiköt tuhoavat noin 9200 miinaa ja raivausestettä. Yksittäisiä ajomiinoja havaitaan vielä 1970-luvulla.

Kesäkuussa 1944 Ahven 5 on Itäisellä Suomenlahdella raivaustehtävässä, kun sen päällikkö puolilta päivin putoaa mereen ja hukkuu. Häntä etsitään merestä vajaan kolmen tunnin ajan, mutta tuloksetta.

Kesäkuun 18. päivä on vihollisen ilmatoiminnan osalta erittäin vilkas ja 1. Raivaajalaivue joutuu aamusta alkaen useiden hyökkäysten kohteeksi. Kesäillan käännyttyä jo yöksi raivaaja Narvi on osana saattuetta matkalla Viipurinlahdelta länteen. Äkisti aluksen konehuoneeseen osuu pommi, jonka seurauksena ylimatruusi saa surmansa.

3. Raivaajalaivue operoi heinäkuussa 1944 Ulko-Tammion tuntumassa itäisellä Suomenlahdella. Saksalaiset miinoittavat omilla aluksillaan samoja vesiä ja saksalaisaluksilla on kyseisenä päivänä mukana neljätoista suomalaissotilasta. Saksalaisaluksia vastaan tehdään ilmahyökkäys, jonka seurauksena kolme suomalaismatruusia kaatuu.

Saksalainen T 30-alus ajaa miinaan ja katoaa. Aluksen mukana katoaa myös kaksi suomalaissotilasta.

Saksalaiset laskevat Kotkasta lähtiessään Kirkonmaan ja Haapasaaren välille 156 miinaa. Useita 2. Raivaajalaivueen Kuha-raivaajia on suorittamassa alueella raivausta. Kuha 6:n perän alla räjähtää miina tuhoten aluksen peräosan, aluksen keula jää hetkeksi kellumaan. Seitsemän aluksessa ollutta miestä kaatuu, yksi miehistön jäsen pelastuu sukellettuaan keulaosassa olleen aukon kautta ulos.

Moskovassa allekirjoitetaan Suomen, Britannian ja Neuvostoliiton välinen välirauhansopimus. Välirauhansopimuksessa Suomi velvoitetaan muun muassa raivaamaan 40 päivässä kaikki rintamalinjan ja uuden rajan väliin jäävät miinat, piikkilangat sekä muut esteet. Samassa yhteydessä asetetaan määräyksiä myös merivoimille. Näiden mukaisesti Suomen tulee ensi tilassa raivata miinoitteita muun muassa Viipurinlahdelta länteen johtavalta pääväylältä, Suursaaren itäiseltä sisääntuloväylältä ja saaren lähivesiltä sekä Porkkalan itäiseltä sisääntuloväylältä. Aikaa tähän annetaan 40 päivää, sama kuin uuden rajan miinanraivaamiseenkin. Myöhemmin edessä on vielä koko Suomenlahden raivaus.

SM 3 ajaa Suursaaren itäpuolella Siili-miinakenttään ja uppoaa vieden mukanaan viisi miestä.

Miinalaiva Louhi on palaamassa miinanlaskusta Hangon edustalla. Louheen osuu torpedo ja alus tuhoutuu vieden mukanaan yksitoista miestä.

Tykkimies menehtyy räjähdystarttujaonnettomuudessa.

II Raivaajaosaston alukset ovat merellä raivaamassa. Kuha-aluksella palvellut ylikersantti jää kahden raivaajan väliin ja ruhjoutuu kuoliaaksi.

VI Raivaajaosasto on siirtymässä Haminasta Lavansaareen. Kesken matkan osastossa palvellut ylikersantti putoaa mereen ja hukkuu. Hänen kuolemansa todetaan johtuvan sydänkohtauksesta.

VII Raivaajaosaston AV 104 on Tytärsaaren vesillä, kun tapahtuu miinaonnettomuus. Räjähdyksessä kaatuu aluksella palvellut alikersantti.

12. Raivaajalaivue on raivaamassa Suomenlahdella, kun räjähdystarttuja aiheuttaa onnettomuuden. Räjähdyksessä kaatuu laivueessa palvellut tykkimies.

Toinen maailmansota päättyy

Raivaaja Juho on siirtymässä Kotkasta Haapasaareen. Matkalla se ajaa matalikolle ja uppoaa vieden mukanaan kolme miestä. Myöhemmin Juho vaatii vielä neljännen uhrin, kun alusta nostettaessa nostolaite pettää ja yksi sukeltaja hukkuu.

Raivaaja Kuha 10 raivaa miinaa Porkkalan eteläpuolella, kun sen raivauskalustoon tarttuu miina. Miinan räjähdys heittää useita miehiä mereen, kaksi heistä hukkuu. 

Solmitaan Pariisin rauhansopimus, jossa Suomelta kielletään muun muassa herätemiinojen käyttö. Saksasta hankittujen herätemiinojen kuoret hävitetään, mutta herätekoneistoja varastoidaan ja ylläpidetään 1980-luvulle saakka.

Haminan rannikkolinnakkeiston yhdysvene Lavansaari I lähtee Kotkan Varissaaresta kuljettamaan lomalle lähtijöitä kaupungin rantaan. Aluksessa syttyy tulipalo päivän kallistuttua juuri 20.7. puolelle. Kaksi matruusia menehtyy aluksen tulipalossa, jonka seurauksena alus myös uppoaa.

Suursaaren luona raivataan miinaa. II Raivaajaosaston raivaaja Ahven 6 on raivaamassa Veitkarin luona Haapasaaren itäpuolella sarvimiinaa. Putto ja Hämäläinen siirtyvät raivattavan miinan luokse soutuveneellä. Miina tarttuu raivauskalustoon ja räjähtää. Onnettomuus vaati molempien miesten hengen.^[i]Putto ja Hämäläinen siunataan mereen 7.9. Tilaisuudessa on mukana kaksikymmentä 2. Raivaajaosastoon kuulunutta alusta sekä emälaiva Suomen Joutsen. Avoneliön muotoon ryhmittyneiden alusten liput vedetään puolitankoon ja Merivoimien pastori Iivola siunaa mereen jääneet ruumiit laivaston pastori Narvolan avustaessa. Tilaisuuteen osallistuu sekä asetovereita että omaisia. Sekä asetoverit, omaiset että laivaston komentaja laskevat mereen seppeleitä. Tilaisuus päättyi Laivaston Soittokunnan säestämään virteen ”Sun haltuus rakas isäni”. Merellä vietetyn hartauden jälkeen Haapasaaren kirkossa järjestetään muistohetki.^[ii]  

[i] Norman Simosen päiväkirja, 30.7.1947

[ii] Sisämaa-Laatokka 10.9.1947, s. 4

Raivaus päättyy laajassa mittakaavassa, mutta jatkuu vielä kahden avovesikauden ajan.

Ensimmäiset suomalaiset saavat laitesukelluskoulutusta eli ”sammakkomieskoulutusta” Ruotsissa. Tämä mahdollistaa raivaajasukellustoiminnan aloittamisen.

Miinalaiva Keihässalmi valmistuu. Alus rakennetaan korvaamaan jatkosodassa menetetty miinalaiva Riilahti. Keihässalmi on parannettu versio sodanaikaisista miinalaivoista. Se on palveluskäytössä aina 1990-luvulle saakka. Nykyään Keihässalmi on museolaivana Forum Marinumissa.

1960-luvulla yritetään herätemiinojen hankintaa ja oman herätemiinan kehitystyö alkaa. Herätekoneiston kehitystyö naamioidaan herätemiinojen raivaukseen käytettäväksi harjoituslaitteeksi. Raivausharjoituslaite Rala I valmistuu vuonna 1979. Se rakennetaan heräteraivauksen harjoittelua varten. Rala I laitteessa on käytännössä miinan herätekoneisto sekä merkkipoijuja, jotka nousevat pintaan sen merkiksi, että raivaus on onnistunut.

Haapasaaressa paljastetaan valtakunnallinen muistomerkki

Tästä voit katsoa muistomerkin paljastustilaisuudesta tehdyn Finlandiakatsauksen:

Puolustusvoimat hankkii Skinnarvikin alueen Kemiöstä. Miinojen ja räjähdysaineiden varastointia siirretään kauemmas asutuskeskuksista. Miinapaja ja myöhemmin myös ohjushuoltola sijoittuvat Skinnarvikin alueelle.

Herätemiinaa varten kehitetään räjähdelataus, jolle annetaan nimi elementtimiina EM-75. Elementtimiinasta tehdään ensimmäiseksi antennimiina.

Ensimmäiset lasikuiturunkoiset Kuha-luokan heräteraivaajat valmistuvat. Raivaajille kehitetään uusia heräteraivauskalustoja: AK-81 mekaaninen ääniraivainkalusto, magneettilenkkiraivain MRK/Mg-75 sekä MG-80E elektrodikalusto. Forum Marinum.

Herätemiinan kehitystyö edistyy raivausharjoituslaitteiden kokeilujen myötä. Raivausharjoituslaite (RALA I) laitteisto on varustettu omalla herätekoneistolla.

Miinalaiva-koululaiva Pohjanmaa valmistuu. Alukselle rakennetaan automaattinen miinanlaskulaitteisto. Koululaivana miinakannelle voidaan sijoittaa majoituskontteja. Forum Marinum.

Hankitaan ensimmäiset miinanetsintään tarkoitetut viistokaikumittaimet. Ne mahdollistavat tarkempien pohjakarttojen tekemisen ja mahdollistavat varsinaisen miinanetsinnän.

Ensimmäinen kauko-ohjattu vedenalainen kulkuneuvo eli ROV-laite Pluto-11 hankitaan Italiasta.

Neuvostoliitosta ostetaan ensimmäiset herätemiinat. Ne saavat Suomessa tunnukset PM-83-1 ja PM-83-2.

Britanniasta ostetaan Stonefish-herätemiinoja. Ne saavat Suomessa tunnuksen PM-85E. Miinoista kehitetään myöhemmin pienemmät versiot PM-85R ja PM-85S. Jälkimmäisen kehityksessä on mukana suomalainen räjähdysainevalmistaja Forcit Oy.

Rannikkotykistölle kehitetään oma pienikokoinen rannikkomiina PM94. Ensimmäiset rannikkomiinan räjäytyskokeilut tehdään 1987-1988 . Prototyyppi hyväksytään vuonna 1988. Syksyllä 1988 tehdään räjäytyskokeita Forcit Oy:n kehittämällä uudella muovisidosteisella räjähdysaineella ja tulokset ovat erinomaisia. Maaliskuussa 1989 tilataan ensimmäinen koe-erä uusia miinoja. Rannikkomiinan kokeilutoiminta jatkuu rannikkotykistössä vuoteen 1998 saakka.

Oma suomalainen kehitystyö johtaa PM90-herätemiinan valmistukseen. Miinan herätekoneisto ja sensorit ovat kotimaista tuotantoa. Miinassa hyödynnetään elementtimiinan latausta.

Tästä voit lukea lisää suomalaisesta herätemiinojen kehitystyöstä: Vuosikirja 2019 (PDF)

Pansio -luokan miinalautat rakennetaan parantamaan Merivoimien miinoitus- ja kuljetuskykyä saaristo-olosuhteissa.

Miinalaivat Hämeenmaa ja Uusimaa valmistuvat. Ne voivat laskea yhdellä miinoitusmatkalla 100-120 miinaa ja parantavat huomattavasti Merivoimien miinoituskykyä. Alukset modernisoidaan vuosina 2006-2007. Forum Marinum.

Perustetaan Miinanraivaajakilta ry

Perustetaan Satakunnan Miinanraivaajat ry

Perustetaan Helsingin Miinanraivaajakilta ry

Pietarissa järjestetään Itämeren miinavaarasta vapautumisen 40-vuotismuistojuhla

Kuha- ja Kiiski -luokan raivausjärjestelmiä parannetaan. Kehitetään uusi akustinen raivauskalusto AK-97 ja MG-97 elektrodiraivain sekä uusi GPS-paikannustietoa hyödyntävä raivauksenhallintajärjestelmä.

Käynnistetään Miina 2000-hanke. Ensimmäiset tutkimukset suoritetaan vuonna 1993. Seuraavaa herätemiinaa kehitetään Miina 2000 -hankkeessa. Patria Oy kokoaa yhteen suomalaisia yrityksiä miinan kehitystyöhön ja Forcit Oy tuottaa uuden muovisidosteisen epäherkän räjähdelatauksen. Yhteistyö johtaa kotimaisen digitaalitekniikkaan perustuvan PM04-miinan valmistukseen.

Maaliskuussa 2000 astuu voimaan laki, jonka perusteella sotien jälkeiseen miinanraivaukseen osallistuneet miehet rinnastetaan rintamaveteraaneihin. Se tarkoittaa miinanraivaajaveteraaneille kuukausittain 246 euron rintamalisää ja maksutonta hammashoitoa. Enemmän kyse on kuitenkin siitä, että miinanraivaajat saavat lopultakin tunnustuksen tekemälleen työlle.

Suomessa järjestetään raivauksen päättymisen 50-vuotispäivä. Tilaisuuteen on kutsuttu myös venäläisiä miinanraivaajaveteraaneja.

Perustetaan Miinanraivaajakillan tuki- ja perinneyhdistys ry

DA-Group aloittaa PM90-miinan herätekoneiston modernisoinnin. Nykyisin DA-Groupin omistama Surma on mukana uuden herätekoneiston valmistuksessa. DA-Groupin kehitystyö herätekoneiston osalta ja PM04 miinasta saadut kokemukset hyödynnetään uuden räjähdelatauksen valmistamisessa. Hankkeen myötä syntyy uusin herätemiinamalli PM16

Italiasta hankitaan 2010-luvun alussa kolme miinantorjunta-alusta MHC Katanpää, MHC Vahterpää ja MHC Purunpää. Ensimmäisenä Suomeen tuodaan miinantorjunta-alus Katanpää, joka kuljetetaan Suomeen kesäkuussa 2012. Alusluokka parantaa Merivoimien miinanetsintäkykyä. Varustuksena aluksilla on pohjankartoitusta varten Kongsbergin valmistama autonominen vedenalainen kulkuneuvo eli AUV Hugin 1000 sekä Saabin valmistama ROV -laitteisto.

PM90 ryhdytään modernisoimaan DA-Groupin kehittämällä herätekoneistolla versioksi PM90MOD. PM16 herätemiina kehitetään yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa. Forcit Oy toimii miinan päätoimittajana ja DA-Group kehittää miinaan herätekoneiston.

Toukokuussa 2015 hallitusohjelmaan kirjataan Laivue 2020-hanke, jonka myötä rakennetaan neljä uutta Pohjanmaa -luokan monitoimikorvettia. Yksi korvettien tärkeistä ominaisuuksista on hyvä miinoituskyky. Ne korvaavat vuonna 2015 käytöstä poistetun miinalaiva Pohjanmaan, kaksi poistuvaa Hämeenmaa -luokan miinalaiva sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä.

Miinanraivausmuistomerkki Pietariin

DA-Group tuo markkinoille uuden TURSO MM30 herätemiinan. DA-Group.

DA-Group myy merimiinateknologian liiketoiminnan Forcit Groupille.

DA-Group jatkaa merimiinojen osalta elektroniikkavalmistajana, mutta teknologian kehittäminen ja markkinointi siirtyy Forcitille. 

https://www.da-group.fi/ajankohtaista/?newsid=328&newstitle=DA-Group+myy+merimiinateknologian+liiketoiminnan+Forcit+Groupille

Itämeren maat solmivat aiesopimuksen merimiinayhteistyöstä

Suomen johdolla. Sopimukseen liittyvät Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi.

https://www.navalnews.com/naval-news/2025/10/finland-to-lead-naval-mines-cooperation/

Avataan Miinanraivaajakillan toteuttama Virtuaalinen merimiinamuseo