Seuraavat muistiinpanot on koottu erään raivaustyössä olleen miehen päiväkirjaan pohjautuvista kirjallisista muistelmista. Merkintöjä on hieman tiivistetty, lähinnä jätetty pois ihan ”pelkät” raivauspäivät. Päiväkirjamerkintöjen mukana lukija saa melko hyvän käsityksen millaista laivueen toiminta ja liikkuvuus olivat yhden raivauskauden aikana. Kirjoitusasu mukailee alkuperäisiä muistiinpanoja.
1946
14. tammikuuta saavuttiin Hankon Tulliniemeen. Meitä oli 6 miestä joiden nimiä ei löytynyt. Veturimies Sirkiä sanoi että me päästäänkin sitte kotia. Vääpeli Luukkainen sanoi, ei perkele, myö teitä päästetä kun tänne on saatu. Jouduttiin eksyneitten lampaiden kämppään siksi että nimet selvisi.
15.1. Jouduttiin 9:sänteen laivueeseen.
16.1. Tuli määräys siirtyä 8:santeen laivueeseen.
10.2. 8 Laivueen parakki paloi. N:o 114. Sitte päästiin parakki 83:neen illalla. Torstaina 14 pv muutettiin parakki 89:sään. Kommodori Koivisto kävi tarkastamassa osastoa.
Maaliskuu
22. pv perjantai. Oltiin jäällä rekiraivausharjoituksissa ensi kerran.
27.3. Keskiviikko. Oltiin koko päivä Vuori, Peussa, Laine ja mää itte. Majuri Helmisen kolia ajamassa sisälle. Laine, Peussa ja Vuori teki tupakkalakon. Totissa käytiin syömässä.
31.3. Sunnuntai. Ilmeni että minulta oli varastettu kengät. Puustelli (Puustelli oli ylikersantti ja miinamestari) teki kuulustelupöytäkirjan.
Huhtikuu
1.pv maanantai. Rekiraivausharjoituksissa, hevonen putos jäihin. Onneks oli Rymättylän poikia mukana m.m. Hämölä ja Vuori. Tiesivät mitä tehdä.
Torstai 4. pv. Everstiluutnantin pitämä koulutustarkastus.
Perjantai 5 pv. Tkm Urhonen poltti villahousunsa kaminan pesässä.
10 pv. keskiviikko. 8:sannesta tuli 6:des laivue.
26.pv. Perjantai. Jouduin raivaaja Karhuun Katajanokalla.
27. pv. Käytiin Melkin saaressa räjähdystarttujan panoksia hakemassa.
29. pv. Maanantai. Lähdettiin kohti Hankoa, oli sumua ja käytiin lievästi karilla. Jäätiin Rysäkarin linnakkeen luona vartomaan sumun hälventymistä. Klo 23 saavuttiin Hangoon.
30 pv. Saatiin tupakkakortit ja päivärahat.
Huomio! Raivauskalustona oli M.R.K./1a
Toukokuu
2 pv. Torstai. Bunkrattiin poksit täyteen kivihiiltä. Hango Stevedoring-laiturissa. Sitte lähdettiin vielä ehtoolla Tulliniemeen muonatäydennykseen. Ja ajettiin kivelle Luotsiaseman edustalla.
3. pv. Perjantai. Aamulla meidät vedettiin kiveltä irti. Ei vaurioita. Tulliniemestä saatiin muonatäydennys, ja vielä samana päivänä 6:des lähti raivaamaan. Ei miinoja.
5. pv. Sunnuntai. Englannin väylää vedettiin Russaröön Itäpuolta Etelään.
6. pv. Maanantai. Raivattiin Bengsärin majakan länsipuolella. Oli vähän kova aallokko.
7. Tiistai. Ei menty ulos merelle. Liian kova aallokko.
8. keskiviikko. Raivattiin n.s. M:aluetta. Jouduttiin hakemaan kolmea poijuvenettä. Oli konevika. Ne oli ankkuroineet noin 5 meripeninkulmaa Bengsääristä länteen. Oltiin yöllä ½ 1 vasta Hankossa.
11. Lauantai. Koko päivä raivausta. Illalla haettiin muonatäydennystä Tulliniemestä. Sitte bunkrattiin vielä kolia Hanko Stevedorinkin laiturissa. Oli komea kuutamo kun kärrättiin. Muuten – kolifirma maksoi meille rahaa kun itte kärrättiin. Sitte rahat juotiin porukalla kun sopii.
14. Tiistai. Vedettiin yksi halssi. Kotimatkalla yltyi myrskyksi.
15. Keskiviikko. Oli kova tuuli ja sade. Ei raivausta. Saatiin päivärahat.
16. Torstai. Väyläraivausta koko päivä.
18. Lauantai. Raivattiin koko päivä. Lopussa vintturi hajos. Vaihdettiin se vielä illan aikana.
19. Sunnuntai. Klo 5 aamulla lähdettiin. 1 halssi vedettiin. Yövyimme Öörössä.
20. pv. Maanantai. Lähdimme Öörön väylää raivaamaan. Ensi kerran miinoja useampia. Yksi räjähti kalustossa. Kaloja tuli hurjasti. Lähdimme Hankoon vielä samana päivänä hakemaan lisää kalustoa. Ei voitu raivata isoilla laivoilla ja M.R.K.1/a kalustolla. Miinat liian lähellä pintaa. Täytyi ottaa käyttöön M.R.K./4 jota vetää Dieselmoottorit eli poijuveneet.
21.pv. Tiistai. Lähdimme yöllä klo 3 liikkeelle Hankosta. Saavuimme aamuksi Öörön. Jäämme Öörön laituriin y.m. veneiden emälaivaksi.
22.pv. Keskiviikko. Makaamme vielä emälaivana. Y.M.veneiden päivän saalis 10 miinaa tuhottu. Kalustotappiot suuret miinojen räjähtäessä. Miinat oli tyyppiä S/41/L. Siis sähkömekaaninen miina (sarvimiina) letkulaukaisu lisälaitteella. Tämä tyyppi oli erittäin tehokas m.m. sukellusveneitä vastaan. Miinojen räjähdellessä tuli rutosti kallaa. Olemme edelleen huoltoaluksena pintaraivaajille.
24.pv. Perjantai. Kävimme Bengtsärin majakalla. Ottamassa yhteyttä 7:mänteen laivueeseen.
Kesäkuu
1.pv. Lauantai. Olin Y.M.63:n päällä poijuttamassa. Nousi sankka sumu.
2.pv. Sunnuntai. Ei oltu merellä oli niin sakea sumu. Makasimme Tulliniemen laiturissa.
3.pv. Maanantai. Olimme raivaamassa. 4 miinaa tuhottiin. Sitte alkoi kova tuuli aika äkkiä. Lopetettiin raivaus. Lähdimme Hankoon takaisin. Kävi haaveri. Pelastuspumpun imuletku putosi koliboksin luukun reunalle, ja se lensi mereen. Koska oli avoreilinki, laiva oli pakko kääntää ahteri tuuleen. Ettei päässyt niin paljon vettä boksiin. Sivuvastaisessa laiva sukelsi aina ja vettä meni aukon täydeltä sisälle. Koska kurssi muuttui, oli ajettava Porkkalan vuokra-alueelle. Vedettiin laivan tunnusnumeroliput mastoon, että vanjat näki mikä laiva oli ajamassa sisäväylälle sisään. Vartiomoottori tuli heti saattamaan saaren taakse, jonne jäätiin, kunnes saatiin lupa jatkaa sisäväylää Hankoon.
4.pv. Tiistai. Maattiin satamassa koko päivä. Oli Mannerheimin päivä, ja armeijan lippujuhla. Saatiin aski tupakkaa ja suklaata.
7-12 pv. lomalla.
Torstaista 13.pv -17. pv maattiin korjausproomun kyljessä. Osa miehistöstä olimme tiiliajossa kun majurin tiiliä ajettiin.
28. Perjantai. Koko päivä raivattiin. Yksi miina tuli. Se tuhottiin panoksella, koska meri oli suhteellisen rauhallinen.
29. Lauantai. Oltiin taas raivaamassa. Poistultaessa suoritettiin it.ammuntaa Madseeneilla. Kapteeniluutnantti Auterinen oli neuvojana. Suuri ilmapallo täytettiin kaasulla ja päästettiin ylös. Kun se oli muutaman sadan metrin korkeudessa. Ammuttiin valojuovakranaateilla. Siihen rumpuun pantiin vaan joku saatanan 5 kranua, ei sillä mihenkään osu. Ammukset loppu ennen kun kerkes kunnolla suuntaamaan.
Heinäkuu
1. Heinäkuuta ja maanantai. Ei oltu raivaamassa oli kova myrsky.
3.keskiviikko. Tuuli tyyntyi yöllä. Aamulla lähettiin raivaamaan. Oltiin yöhän asti. Oli huutoa kiroilua. kaksi miinaa tuli. Huuto ja kiroilu johtui siitä, kun Siriuksen päällikkö haukkui Karhun miehistöä. Ettei osata pitää oikeaa välietäisyyttä. Siriuksen päällikkö oli ”Gestapo”Heikkinen (luutn.).
5. Perjantai. Taas raivattiin melkein auringonlaskuun asti. Sitte oli vielä 2 tuntia kotimatka. Lisäksi jouduimme hinaamaan proomua Ryssäröstä Hankoon paluumatkalla, koska Karhussa oli vahva kone.
6. Lauantai. Raivattiin n.s. Englannin väylää taas. Ja päästiin ajoissa satamaan. Että ehti käydä elokuvissakin.
7. Sunnuntai. Väylää vedettiin taas koko päivä.
8. Maanantai. Lähdettiin aamulla Helsinkiin. De magnetisoimaan laiva. Kierrettiin yhtä saarta. Kellot ja kompassit täytyi jättää pois. Kun laiva tehtiin De magneettiseksi.
9. Tiistai. Lähettiin kohti Hankoa. Matkalla poikettiin Lapviikkiin kompassin tarkistukseen. Tosi luonnonkaunista seutua koko Lapviikin saaristo.
10. Keskiviikko. Olimme taas Englannin väylää raivaamassa. Tuli kalustotappioita. Siellä oli jotain saatanan romua mihin hakuköysi tarttui ja meni poikki, kynsitarttujakin jäi jonnekkin pirun rautoihin kiinni. Kyllä asia sitten jälkeen pidettiin selvänä, että me ajettiin toiseen talvisodan aikana Ryssäröön linnakkeen upottamaan venäläiseen hävittäjään. Mahdollisesti mastoon kiinni, koska vedettiin niin syvältä. Noin 15-20 m. Jopa syvemmältäkin. (Russarön linnake ei upottanut talvisodan aikana ainuttakaan hävittäjää kyseisellä alueella, kyseessä on ollut jokin muu kuin hävittäjän hylky, toimittajan kommentti)
11. Torstai. Edelleen Englannin väylällä. Nyt ajettiin taas kiinni kivikkoon eli pohjaan. Kyllä se oli varmaan vähän päälliköiden vika, on ne syvyydet merikortissa merkattu.
13. Lauantai. Samaa väyläraivausta koko päivä. Päästiin aina ajoissa pois kun oltiin ihan Hangon edustalla. Ei mennyt matkassa paljon aikaa. Illalla sitte juotiin kolipunkrausrahat Ankkurikadun saunassa.
14. Sunnuntai. Lähdimme aamulla kovassa krapulassa Jussaröön. Ajoimme Lapviikin kautta. Iltapäivällä ankkuroimme Jussaröön.
15. Maanantai. Raivattiin uudella kentällä. Raivaus piti lopettaa kovan tuulen takia kesken.
16. Tiistai. Kova tuuli jatkui, ei menty kenttään. Laivaston komentaja Kommodori Koivisto kävi laivoilla tervehdyskäynnillä.
17. Keskiviikko. Raivattiin koko päivä. Havaittiin kaksi ajomiinaa. Toinen oli sähkömekaaninen toinen mekaaninen. Miinat tuhottiin ampumalla upoksiin 20 millin Madsen tykillä.
24. Keskiviikko. Ensin raivattiin päivällä ja sitte lähdettiin Hankoon täydennystä hakemaan. Meni vähän myöhäksi ennen kun oltiin taas takaisin Jussarössä.
25. Torstai. Raivattiin niin sanottuja Henkseleitä Jussaröön kentässä ja saatiin kenttä valmiiksi.
26. Perjantai. Ei oltu raivaamassa. Muutimme tukikohtaa Jussarööstä Bokatsjääriin.
29. Maanantai. Raivattiin käytännössä koko päivä. Sellainen sopiva päivä. Päästiin ajoissa tukikohtaan.
30. Tiistai. Harvinainen päivä kun oli kokonaista 12 kaluston nostoa. Ajettiin ilmeisesti kalusto pohjaan kiinni tai hylkyyn. Mahdollinen venäläinen Kirovluokan risteilijän hylky?
31. Keskiviikko. Ensin raivattiin koko päivä. Illalla lähdettiin Hankoon pannunpuhdistukseen, korjausproomulle. Oli pirullinen matka, ukkosti ja satoi. Oli melkoinen tuuli, lisäksi tuli pimeys.
Elokuu
1.pv. Torstai. Aamuyöstä päästiin Hankoon. Olin taas kokkina, kun kokki lähti lomalle. Kun oltiin remontissa eikä merellä.
6.pv. Tiistai. Kokkihommia vaan. Trokattiin ylikers. Järveläisen kanssa leipälaatikko á 14 kg korjausproomun miehille. Tällä rahalla käytiin Hankon torilla ostamassa vähän vaihtelua ruokapöytään, m.m. tomaatteja, kurkkua ja perunoita (uusia).
7.pv. Keskiviikko. Sain tietää että loma veti kiinni. Hain paperit Tulliniemestä.
Torstai 8. pv. Lähdin yöllä lomalle
Keskiviikko 14 pv. Loma tuli vietettyä ja alkoi taas arki. Oli kova myrsky ei lähdetty raivaamaan. Sen sijaan oli liikuntakasvatusharjoituksia maissa.
Torstai 15 pv. Tuuli vaan oli yltynyt oli puuskissa yli 8 beaufortin. Pidettiin semaforilippuharjoitus maissa.
Perjantai 16 pv. Raivaamassa vähän aikaa. Tuli konevika, palasimme Tukikohtaan. Elikkä Hankoon.
20 pv. Tiistai. Raivattiin melkein koko päivä, kun alkoi oikea hornan ilma. Ja palattiin Hankoon. Illalla äijät oli perskännissä, peukalot köppinä, silmät tapillaan kun pälsyn knapit.
21. pv. Keskiviikko. Hiivari jatkui merellä ei voitu mennä hommiin.
22.pv. Torstai. Edelleen kova tuuli. Meni edelleen viihteeksi. Oltiin illalla vielä ”Ceilonissa” istumassa.
23.pv. Perjantai. Raivausta koko päivä.
26. pv. Maanantai. Aamulla lähdimme Helsinkiin De-magnetisoimaan laiva. Ehdittiin illalla vielä käydä ”Stadilla”.
27. pv. Tiistai. Aamupäivällä lähdimme takaisin kohti Hankoa.
28.pv. Keskiviikko. Olimme Lapviikissa kompassi kompressoimassa (kompensoimassa, toimittajan tarkennus). Ja bunkrattiin vielä kolia boksit täyteen. Y.m. touhua lähdön edellä.
29.pv. Torstai. Lähdimme Ahvenanmaalle aamulla. Yövyimme Korppoossa 7 tunnin ajon jälkeen.
30.pv. Perjantai. Lähdimme aamulla Korppoosta saavuimme iltapäivällä klo 3 Eckeröön. Tukikohtamme oli tosi hieno. Metsän ympäröimä lahti, melkeinkun laguuni. Pienet saaret estivät aallokon lahden suulla. Hiiliproomu oli ankkurissa myös lahdella.
31. pv. Lauantai. Raivattiin Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
Syyskuu
1. pv. Sunnuntai. Olimme raivaamassa poijjuveneiden mukana. 5 miinaa tuhottiin. Sitte lisää poijutusta.
2. pv. Maanantai. Kävimme kentässä. Emme voineet raivata. Oli sen verran kuoppia. Miinat oli kuulemma niin matalalla, voi koukata paatti pollaan. Ja se on sitte aamen paatille ja mahdollisesti jätkillekin.
3. pv. Tiistai. Olimme taas laskemassa poijjuja. Tykkilaivana ammuimme miinaa upoksiin, kun se räjähtikin. Ilmeisesti kranu hipaisi lyijysarvea joka vääntyi ja ampulli meni rikki, liuos pääsi kuivaparistoihin eikä sitte muuta tarvittukaan. Kenttä oli suomalaisten itse laskema. Miinat oli kuulemma S/41 tyyppiä.
4.pv. Keskiviikko. Olimme taas reimaroimassa Märketin majakan lähistöllä. Laskettiin monta reimaria.
5.pv. Torstai. Laskimme reimarin Suomen ja Ruotsin rajalle. Yksi Panaman lipun alla oleva iso rahtilaiva täydessä puutavaralastissa oli vähällä ajaa miinakenttään. Laivalla oli kurssi suoraan Märketin ja Signilskärin väliseen aukkoon. Me lähdimme täyttä höyryä vastaan. Päällikkö Sund sai huudettua megafoonilla Englanniksi varoituksen, jolloin laivan koneet näkyi käyvän täysillä takaisin, ja laiva kääntyi jyrkästi kohti Ruotsin rajaa.
7. pv. Lauantai. Oli kova tuuli, ei lähdetty merelle hommiin. Käytiin Eckerössä raivaaja Turson mukana. Siellä oli tanssit jollakin n.s. tai Maamiesseuran talolla. Miinamestari ylik. Seppinen veti porukkaa.
8. pv. Sunnuntai. Oli kova sumu ei menty kun Signilskäriin asti. paluumatkalla lippulaiva Eckerö ajoi karille.
12. pv. Torstai. Olimme taas reimaroimassa sekä ammuttiin kaksi miinaa upoksiin. Tykkilaivana jouduimme usein tähän tehtävään.
14. pv. Lauantai. Poijjutimme koko päivän. Kalastimme vasbukeja räjähdystarttujapanoksella. Se oli kiellettyä hommaa. Mutta kun koko porukka oli asian takana niin ei siitä enempää hölisty. Ne oli hyviä graavisuolattuna.
15. pv. Sunnuntai. Oli kova ilma, ei ollut asiaa kenttään.
16. pv. Kova keli jatkuu, ei lähdetty raivaamaan. Pientä tampajopia laivalla. Kolin bunkrausta proomusta ym.
17. pv. Oltiin raivaamassa puoleen päivään. Sitte pyykin vaihtoon postimoottoriin, mutta pyykit loppu kesken.
18. pv. Piti jatkaa raivausta, mutta Signilskääristä ei voitu jatkaa kovan nousevan tuulen takia. Mentiin suojaan Signilskäärin merivartioasemalle. Tuulen selkä taittui ennen iltaa ja lähdimme tukikohtaan. Oli suurimmat aallot missä olimme koskaan oltu.
27. pv. Perjantai. Olimme nostamassa miinakentän kulma ja matalikkoreimareita. Se oli rankka jobi. Saavuttiin pimeässä Storbyhyn.
28. pv. Lauantai. Makasimme laiturissa koko päivän ja purettiin reimarit pois.
29. pv. Sunnuntai. Lähdimme kohti Hankoa. 12 tunnin ajon jälkeen yövyimme Korppoon saaristossa.
30. pv. Maanantai. Aamulla lähdettiin Korppoosta. Iltapäivällä 2 aikaan saavuttiin Hankoon.
Lokakuu
1. pv. Tiistai. Olimme satamassa koko päivän. Saimme päivärahat ja tupakkakortit. Sekä käytiin saunassa.
2. pv. Keskiviikko. Oltiin Tulliniemessä autojen mukana puita hakemassa. Meni aika myöhään, kun autot vajosivat hiekkaan. Oli taas vähän siviilimäistä touhua välillä.
3. pv. Torstai. Lähdimme aamulla 5:den aikaan Hankosta. Ja saavuttiin 15.30 Helsinkiin. Yövyttiin Suomenlinnassa.
4. pv. Perjantai. Aamupäivällä purettiin puut pois ja tulimme Katajanokalle pannun pesuun.
Lauantai 5. pv. Pikku duunia laivalla. Kippari tarjosi pienet plöröt illalla. Se pystyi vähän rentoutumaan kun paatti oli remontissa.
Sunnuntai 6. pv. Kävin Katakombista hakemassa kipparille pari lestiä. Katakombi oli kallioluola, jossa oli työttömien merimiesten asuntola. Ne trokas viinaa bisnesmielessä.
Maanantai 7. pv. Maalasimme ulkosivua. Illalla oli Suomenlinnassa yhteinen miehistöilta. Olin Laaksosen Eskon kanssa siellä.
16. pv. Keskiviikko. Lähdettiin aamulla ja illan edellä ankkuroimme Haapasaaren edustalle.
17. pv. Torstai. Olimme poijuttamassa taas pitkästä aikaa. Laivue raivasi Suursaaresta noin 22 km Länsipohjaan.
18. pv. Perjantai. Poijjutimme Suursaaren edustalla ja kenttä tuli valmiiksi. Tää oli varmaan simmonen varmistuskeikka. Herrat sen paremmin tietää.
19. pv. Lauantai. Lähdimme taas kohti Helsinkiä. Raivasimme väylää Pirttisaareen asti. Yövyimme siellä.
20. pv. Sunnuntai. Lähdimme Pirttisaaresta raivaamaan sellaisia pieniä aukkoja sixsakkia. Meitä oli kaksi laivaa vaan Sirius ja Karhu. Tämä oli koitua kohtalokkaaksi, koska vedimme myös sisäväylän poikki. Ja väylä oli jo käytössä. Meillä oli Faaraolippu kyllä ylhäällä kansainvälisten sääntöjen mukaan. Englantilaislipun alla oleva s/s Trinatra oli vähällä ajaa päälle. Se meni Karhun ja Siriuksen sekä kaluston välistä läpi. Vaijjerit meni poikki ja kalusto jäi pohjaan ja siellä pysyy. Kyllä Siriuksen päällikkö Gestapoluutnantti Heikkinen kirosi. Tämä tapahtui Pikku Pellingin kohdalla. Raivaus jäi sikseen, koska kalusto meni. Palasimme Suomenlinnaan.
22. pv. Tiistai. Aamulla lähdettiin Hesasta kohti Hankoa. Hinasimme vesiproomua. Oli kova jobi siitä proomusta, merenkäynnin takia. Vaikka käytimmekin sisäväylää.
23. pv. Keskiviikko. Ei tehty yhtään mitään. Äijjät ryyppäs ja tappeli koko päivän. Siin oli kippari ja Siiffy sekä jotain kapiaisia. Ei mitään vakavaa, juoppojen sähläystä vaan.
25. pv. Perjantai. Lähdimme Tulliniemeen. Luovutimme kalustoa pois. Sitte ajettiin Hankon Itäsatamaan. Pojat lähti pois laivasta. Nenni ja minä jäimme vielä. Vähän niinkun vahtiin.
26. pv. Lauantai. Hönöiltiin laivassa koko päivän. Käytiin Totissa syömässä. Totti oli armeijan sotilaskoti Hanko itäisessä. Missä aina tilapäisellä komennuksella olevat saivat ruokailla. Illalla käytiin tupakkia pummaamassa sataman kauppalaivoista.
27. pv. Sunnuntai. Makasimme laivalla koko päivän. Illalla oli raivauskauden päättäjäiset Tulliniemessä. Oli oikein hyvät juhlat. Oli viinaakin pullo aina 4:jään mieheen, 6:des laivue söi ja joi valtion maksamat miinarahat, 1 000:- per miina.
28. pv. Maanantai. Saatiin siviilirytkyt ylle ja luovutettiin armeijjan kamppeet pois. Jouduttiin korvaamaan mitä vaatteita puuttui m.m. lakanoita ja joltain joku jalkinepari. Kun oli vaihdettu viinaan Helsinkissä. Oli kolmet jalkineet, kumiteräsaappaat, nahkasaappaat ja kengät. Kyllä pirun hyvät varusteet oli. Ei ollu mitään malli Kajanderia. Niinkun talvisodassa. Koulutuksen aikana talvella oli lapikkaat, mitkä keväällä vaihdettiin kumiteriin. Iltapäiväruokailun jälkeen jaettiin vaararahat. Tulliniemestä ei sen jälkeen päässyt kaupungille ilman erikoislupaa. Koko niemi oli kapiaisten vartioima. Se oli pakko, muuten siitä olis tullut katastrooffi. Jannuilla oli pirusti käteistä jokaisella. Ja ne olis lähteneet kaupungille hurvitteleen.